Hiukkaset

16.5.2015

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA
PIENHIUKKASET (PM ) 2,5

Ilmanlaatua koskeva yhteisölainsäädäntö uudistui vuonna 2008, jolloin ilmanlaadun
puitedirektiivi ja tytärdirektiivit – metalleja ja PAH-yhdisteitä koskevaa direktiiviä
lukuun ottamatta – yhdistettiin. Uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (2008/50/EY) tuli voimaan 11.6.2008. Direktiivin
kansallinen täytäntöönpano tulisi suorittaa viimeistään kahden vuoden kuluttua
direktiivin voimaantulosta. Direktiivi saatettiin Suomessa kansalliseen lainsäädäntöön
ympäristönsuojelulain (L 13/2011) muutoksella, joka tuli voimaan 20.1.2011 sekä
ilmanlaatuasetuksella, joka tuli voimaan 25.1.2011 (Vna 38/2011).

pdf.jpg

Klikkaa PDF-kuvaketta. 
Jos tiedosto ei aukea, voit ladata tarvittavan ohjelman täältä.

16.5.2015

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

Maailmalla käytössä olevien aerosolimallien on todettu soveltuvan vain osittain Suomen olosuhteisiin. Tutkimushankeen tarkoituksena on kehittää Suomen olosuhteisiin sopivat aerosolimallit. Yhdistämällä aerosolimallit sääennusteeseen voidaan antaa todennä-köisyysennuste säteilynvaimenemiselle tietyllä aallonpituudella halutulle paikalle ja ajan-kohdalle. Hankeen ensimmäisenä vuotena on selvitetty mahdollisuutta luoda aerosolimallit pohjatuen pitkiin mittausaikasarjoihin ja ilmamassojen kulkeutumisreitteihin. Tämän perus-teella on löydetty kaksi selkeästi toisistaan eroavaa aerosolikokojakauman muotoa; mante-reellinen ja merellinen. Nämä eroavat merkittävästi aiemmin käytetyistä standardi ae-rosolimalleista. Hankeen tulevina vuosina määriteltyjä aerosolimalleja jatkojalostetaan ja kytketään osittain sääennustemalliin.

pdf.jpg

Klikkaa PDF-kuvaketta. 


11.2.2015
Ilmatieteenlaitos keksi taas uuden sanayhdistelmän, hiiliperäinen aerosolihiukkanen, tätä sanayhdistelmää ei googlekaan löydä...? no löytyi se yksi.

Peitteleekö ilmatieteenlaitos osaltaan ydinvoimateollisuuden radioaktiivisia päästöjä ja niiden kasvua ilmakehässämme ja ympäristössämme, vaikutusten kohdistuessa lopulta ravintoketjuumme ja ihmisiin?
Ydinvoimalat tuottavat jatkuvasti merkittäviä haitallisia päästöjä.Yksi merkittävä päästöjen vaikutus on veden/vesihöyryn rakenteen rikkoutuminen. Radioaktiivisuus ionisoi vesimolekyylejä. Tällöin veden rakenne hajoaa eri kaasuiksi, jolloin ne hakeutuvat ilmakehään eri korkeuksille, eri ominaisuuksiensa mukaan. Olet ehkä kuullut kasvihuonekaasuista...
Rakenteen hajoamisen "palamistuotteena" muodostuu suuria määriä hiiltä, joka aiheutta medissakin mainitut ilmakehän muutokset suurilta osin. Monet ilmakehän muutoksen parissa työskentelevät poliitikot eivät tätä "salaisuutta" tiedä, vaan heitä harhautetaan eri toimenpiteisiin joilla ei todellakaan korjata asiaa, vaan toteutetaan muita päämääriä. Ydinvoimapäästöjen kanssa olisi "pärjätty" vielä jonkin aikaa, mutta ydinvoimala onnettomuudet pahensivat tilanteen niin pahaksi, että monia reaktoreita on suljettu pikavauhdilla. Esimerkkinä mm. Saksan suljetut ydinvoimalat.
Myös kemikaalivanat liittyvät näiden saateiden hallitsemiseen ja neutralointiin. Ydinvoimalaitosten yllä pörrää kemikaaleja levittäviä lentokoneita ja moni kansalainen onkin huolissaan auringon säteet peittävistä "kemikaalivanapilvistä".