Tulevat tapahtumat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumer

5:1 Minä nostin jälleen silmäni, ja katso: oli lentävä kirjakäärö.
5:2 Ja hän sanoi minulle: Mitä sinä näet? Minä vastasin: Minä näen lentävän kirjakäärön,
kahtakymmentä kyynärää pitkän ja kymmentä kyynärää leveän.
5:3 Hän sanoi minulle: Tämä on kirous, joka käy yli kaiken maan. Sillä tämän kirouksen
mukaisesti siitä puhdistetaan pois jokainen varas, ja jokainen vannoskelija puhdistetaan
siitä pois.
5:4 Minä lasken sen irti, sanoo Herra Sebaot, ja se menee varkaan kotiin ja sen kotiin,
joka vannoo väärin minun nimeeni. Se jää sisälle hänen kotiinsa ja kalvaa sen loppuun
asti, sekä sen puut että sen kivet.
5:5 Sitten enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle ja sanoi minulle: Nosta silmäsi ja
katso: mikä tuo on, joka lähtee liikkeelle?
5:6 Minä sanoin: Mikä se sitten on? Ja hän vastasi: Tämä on eefa-mitta, joka lähtee
liikkeelle. Ja hän sanoi: Tämän näköisiä ne ovat koko maan päällä;
5:7 ja katso, lyijykansi kohosi, ja siinä istui eräs nainen eefa-mitan sisällä.
5:8 Ja hän sanoi: Tämä on jumalattomuus. Ja hän paiskasi hänet sisälle eefa-mittaan ja
paiskasi lyijypainon sen suulle.
5:9 Ja kun minä nostin silmäni, näin minä, katso, kaksi naista lähtevän liikkeelle, ja niillä
oli tuulta siivissään, ja niiden siivet olivat kuin haikaran siivet; ja ne kantoivat eefa-mittaa
taivaan ja maan välitse.
5:10 Niin minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: Mihin ne kuljettavat eefa-mittaa?
5:11 Ja hän vastasi minulle: Ne menevät rakentamaan hänelle huonetta Sinearin maahan.
Ja kun se on valmis, lasketaan hänet sinne paikoillensa.


Seitsenhaarainen lamppu, seitsemän lampunjalkaa

25:31 Ja tee myös seitsenhaarainen lamppu puhtaasta kullasta. Tee lamppu jalkoineen ja
varsineen kohotakoista tekoa; sen kukkakuvut, nuput kukkalehtineen, olkoot samaa
kappaletta kuin se.
25:32 Kuusi haaraa lähteköön lampun sivuista, kolme haaraa toisesta sivusta ja kolme
haaraa toisesta sivusta.
25:33 Toisessa haarassa olkoon kolme mantelinkukan muotoista kukkakupua, nuppua
kukkalehtineen, ja toisessa haarassa samoin kolme mantelinkukan muotoista kukkakupua,
nuppua kukkalehtineen; näin olkoon jokaisessa kuudessa haarassa, jotka lampusta
lähtevät.

25:34 Mutta lampussa itsessään olkoon neljä mantelinkukan muotoista kukkakupua,
nuppua kukkalehtineen.
25:35 Yksi nuppu olkoon aina jokaisen haaraparin alla niistä kuudesta haarasta, jotka
lampusta lähtevät.
25:36 Nuput ja haarat olkoot samaa kappaletta kuin se; olkoon se kauttaaltaan samaa
kohotakoista tekoa, puhdasta kultaa.
25:37 Ja tee siihen seitsemän lamppua, ja lamput asetettakoon niin, että seitsenhaarainen
lamppu heittää valonsa etupuolelle.
25:38 Ja sen lamppusakset ja karstakupit olkoot puhdasta kultaa.
25:39 Yhdestä talentista puhdasta kultaa tehtäköön sekä se että kaikki nämä kalut.
25:40 Ja katso, että teet ne sen kaavan mukaan, joka sinulle niistä vuorella näytettiin.

27:20 Ja käske israelilaisten tuoda sinulle puhdasta, survomalla saatua öljypuun öljyä
seitsenhaaraista lamppua varten, että lamput aina voidaan nostaa paikoilleen.
27:21 Ilmestysmajassa, ulkopuolella esirippua, joka on lain arkin edessä, hoitakoon Aaron
poikineen niitä illasta aamuun asti Herran edessä. Tämä olkoon ikuinen säädös, jota
israelilaiset noudattakoot sukupolvesta sukupolveen.

30:7 Ja Aaron polttakoon sen päällä hyvänhajuista suitsutusta; joka aamu, kun hän laittaa
lamput kuntoon, hän polttakoon sitä.
30:8 Samoin myös, kun Aaron iltahämärässä nostaa lamput paikoilleen, hän polttakoon
sitä. Tämä olkoon teillä jokapäiväinen suitsutusuhri Herran edessä sukupolvesta
sukupolveen.

31:7 ilmestysmajan, lain arkin, armoistuimen sen päälle, kaiken majan kaluston,
31:8 pöydän kaluinensa, aitokultaisen seitsenhaaraisen lampun kaikkine kaluinensa,
suitsutusalttarin,

35:14 seitsenhaaraisen lampun kaluineen ja lamppuineen, öljyä seitsenhaaraista lamppua
varten,

37:17 Hän teki myös seitsenhaaraisen lampun puhtaasta kullasta. Kohotakoista tekoa hän
teki seitsenhaaraisen lampun jalkoineen ja varsineen; sen kukkakuvut, nuput
kukkalehtineen, olivat samaa kappaletta kuin se.
37:18 Kuusi haaraa lähti lampun sivuista, kolme haaraa toisesta sivusta ja kolme haaraa
toisesta sivusta.
37:19 Toisessa haarassa oli kolme mantelinkukan muotoista kukkakupua, nuppua
kukkalehtineen, ja toisessa haarassa samoin kolme mantelinkukan muotoista kukkakupua,
nuppua kukkalehtineen; näin oli jokaisessa kuudessa haarassa, jotka lampusta lähtivät.
37:20 Mutta itse seitsenhaaraisessa lampussa oli neljä mantelinkukan muotoista
kukkakupua, nuppua kukkalehtineen.
37:21 Yksi nuppu oli aina jokaisen haaraparin alla niistä kuudesta haarasta, jotka lampusta
lähtivät.
37:22 Nuput ja haarat olivat samaa kappaletta kuin se; se oli kokonaan samaa
kohotakoista tekoa, puhdasta kultaa.
37:23 Ja hän teki siihen seitsemän lamppua ja siihen kuuluvat lamppusakset ja karstakupit
puhtaasta kullasta.
37:24 Yhdestä talentista puhdasta kultaa hän teki sekä sen että kaikki sen kalut.

39:37 aitokultaisen seitsenhaaraisen lampun riviin pantavine lamppuineen ja kaikkine
kaluineen sekä öljyä seitsenhaaraista lamppua varten,

40:4 Ja tuo sinne pöytä ja lado sille näkyleivät päälletysten; ja tuo sinne seitsenhaarainen
lamppu ja nosta sen lamput paikoilleen.

40:24 Ja hän asetti seitsenhaaraisen lampun ilmestysmajaan, vastapäätä pöytää,
asumuksen eteläsivulle,
40:25 ja nosti lamput paikoilleen Herran eteen, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.

24:2 Käske israelilaisten tuoda sinulle puhdasta, survomalla saatua öljypuun öljyä
seitsenhaaraista lamppua varten, että lamput aina voidaan nostaa paikoilleen.
24:3 Ulkopuolella esirippua, joka on lain arkin edessä ilmestysmajassa, Aaron hoitakoon
sitä niin, että se aina, ehtoosta aamuun asti, palaa Herran edessä. Se olkoon teille ikuinen
säädös sukupolvesta sukupolveen.
24:4 Aitokultaisen seitsenhaaraisen lampun lamppuja hän hoitakoon niin, että ne aina
palavat Herran edessä.

4:9 Ja he ottakoot punasinisen vaatteen ja peittäkööt seitsenhaaraisen lampun
lamppuineen, lamppusaksineen, karstakuppeineen ja kaikkine öljyastioineen, joita sen
hoitamisessa käytetään.

4:16 Ja Eleasar, pappi Aaronin poika, pitäköön huolen seitsenhaaraisen lampun öljystä,
hyvänhajuisesta suitsukkeesta, jokapäiväisestä ruokauhrista ja voiteluöljystä; hän pitäköön
huolen koko asumuksesta ja kaikesta, mitä siinä on, pyhäköstä ja sen kalustosta.

8:2 Puhu Aaronille ja sano hänelle: kun nostat lamput paikoilleen, niin valaiskoot ne
seitsemän lamppua seitsenhaaraisen lampun edustaa.
8:3 Ja Aaron teki niin; hän nosti lamput valaisemaan seitsenhaaraisen lampun edustaa,
niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
8:4 Ja näin oli seitsenhaarainen lamppu tehty: se oli kullasta, kohotakoista tekoa; sen
jalka ja kukkalehdetkin olivat kohotakoista tekoa. Aivan sen kaavan mukaan, jonka Herra
oli Moosekselle näyttänyt, hän teki seitsenhaaraisen lampun.

7:49 lampunjalat, viisi oikealle puolelle ja viisi vasemmalle puolelle kaikkeinpyhimmän
eteen, puhtaasta kullasta, kultaisine kukkalehtineen, lamppuineen ja lamppusaksineen,

8:19 Mutta palvelijansa Daavidin tähden Herra ei tahtonut tuhota Juudaa, koska hän oli
luvannut antaa hänelle ja hänen pojilleen lampun ainiaaksi.

28:15 kullasta tehtävien lampunjalkojen ja niiden kunkin lampun kullan painosta, jokaisen
lampunjalan ja sen lamppujen painosta; samoin hopeasta tehtävien lampunjalkojen
painosta, jokaisen lampunjalan ja sen lamppujen painosta, jokaisen lampunjalan käytön
mukaan;

4:7 Hän teki myös kymmenen kultaista lampunjalkaa, niinkuin niistä oli säädetty, ja pani
ne temppelisaliin, viisi oikealle puolelle ja viisi vasemmalle puolelle.

4:20 lampunjalat lamppuineen, jotka oli sytytettävä säädetyllä tavalla kaikkeinpyhimmän
eteen, puhtaasta kullasta,
4:21 kultaisine kukkalehtineen, lamppuineen ja lamppusaksineen - puhtainta kultaa;

13:11 He polttavat Herralle polttouhreja joka aamu ja joka ilta ja hyvänhajuista
suitsutusta, ja he latovat leivät päälletysten aitokultaiselle pöydälle ja sytyttävät joka ilta
kultaisen seitsenhaaraisen lampun lamppuineen; sillä me hoidamme Herran, meidän
Jumalamme, meille antamat tehtävät, mutta te olette hänet hyljänneet.

21:7 Mutta Herra ei tahtonut tuhota Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin
kanssa ja koska hän oli luvannut antaa hänelle ja hänen pojillensa lampun ainiaaksi.

29:7 He myöskin sulkivat eteisen ovet, sammuttivat lamput, eivät polttaneet suitsuketta
eivätkä uhranneet polttouhreja pyhäkössä Israelin Jumalalle.

132:17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.

43:17 joka vei sotaan vaunut ja hevoset, sotaväen ja sankarit kaikki; he vaipuivat eivätkä
nousseet, he raukenivat, sammuivat niinkuin lampunsydän:

25:10 Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon
morsiamelle, käsikivien äänen ja lampun valon.

52:19 Samoin otti henkivartijain päällikkö vadit, hiilipannut, maljat, kattilat, lampunjalat,
kupit ja kulhot, jotka olivat läpeensä kultaa tai hopeata.

5:5 Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle
seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.

1:12 Siihen aikaan minä tutkin lampuilla Jerusalemin ja rankaisen ne miehet, jotka
rauhassa makaavat pohjasakkansa päällä ja sanovat sydämessään: Ei Herra tee hyvää
eikä pahaa.

2:1 Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oli mies ja hänen kädessänsä mittanuora.
2:2 Minä sanoin hänelle: Mihin sinä olet menossa? Ja hän vastasi minulle: Mittaamaan
Jerusalemia, nähdäkseni, kuinka leveä ja kuinka pitkä se on oleva.
2:3 Ja katso, enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle, ja toinen enkeli lähti häntä
vastaan.
2:4 Ja hän sanoi tälle: Juokse, puhu tälle nuorukaiselle ja sano: Jerusalem on oleva
muuriton paikkakunta, sillä niin paljon siinä on ihmisiä ja eläimiä.
2:5 Mutta minä olen oleva, sanoo Herra, tulimuuri sen ympärillä ja kunnia sen keskellä.
2:6 Voi, voi, paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra! Sillä minä olen hajottanut teidät
neljään taivaan tuuleen, sanoo Herra.
2:7 Voi, Siion, pelastaudu, sinä, joka asut tytär Baabelin luona!
2:8 Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kunniaksensa hän on lähettänyt minut pakanakansojen
luokse, jotka ovat teitä saalistaneet. Sillä joka teihin koskee, se koskee hänen
silmäteräänsä.
2:9 Sillä katso, minä heilutan kättäni heitä vastaan, ja he joutuvat orjiensa saaliiksi. Ja te
tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut.
2:10 Riemuitse ja iloitse, tytär Siion! Sillä minä tulen ja asun sinun keskelläsi, sanoo Herra.
2:11 Sinä päivänä liittyy paljon pakanakansoja Herraan, ja he tulevat hänen kansaksensa,
ja minä asun sinun keskelläsi, ja sinä tulet tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt
minut sinun tykösi.
2:12 Ja Herra ottaa Juudan perintöosaksensa pyhässä maassa ja valitsee vielä
Jerusalemin.
2:13 Vaiti Herran edessä, kaikki liha! Sillä hän on noussut pyhästä asuinsijastansa.

3:1 Ja hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisomassa Herran enkelin edessä ja
saatanan seisomassa hänen oikealla puolellaan, häntä syyttämässä.
3:2 Ja Herra sanoi saatanalle: Herra nuhdelkoon sinua, saatana. Nuhdelkoon sinua Herra,
joka on valinnut Jerusalemin. Eikö tämä ole kekäle, joka on tulesta temmattu?
3:3 Ja Joosua oli puettu saastaisiin vaatteisiin, ja hän seisoi enkelin edessä.
3:4 Niin tämä lausui ja sanoi näin niille, jotka seisoivat hänen edessänsä: Riisukaa pois
saastaiset vaatteet hänen yltänsä. Ja hän sanoi hänelle: Katso, minä olen ottanut sinulta
pois pahat tekosi, ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin.
3:5 Minä sanoin: Pantakoon puhdas käärelakki hänen päähänsä. Niin he panivat puhtaan
käärelakin hänen päähänsä ja pukivat hänet vaatteisiin. Ja Herran enkeli seisoi siinä.
3:6 Ja Herran enkeli todisti Joosualle sanoen:
3:7 Näin sanoo Herra Sebaot: Jos sinä vaellat minun teilläni ja hoidat minun säätämäni
tehtävät, saat sinä myös tuomita minun huonettani ja vartioida minun esikartanoitani, ja
minä annan sinulle pääsyn näiden joukkoon, jotka tässä seisovat.

3:8 Kuule, Joosua, ylimmäinen pappi, sinä ja sinun ystäväsi, jotka edessäsi istuvat. Sillä
ennusmerkin miehiä he ovat; sillä katso, minä annan tulla palvelijani, Vesan.
3:9 Sillä katso: kivi, jonka minä olen asettanut Joosuan eteen - siihen yhteen kiveen päin
on seitsemän silmää! Katso, minä kaiverran kaiverrukset siihen, sanoo Herra Sebaot, ja
otan pois tämän maan pahat teot yhtenä päivänä.
3:10 Sinä päivänä te kutsutte, kukin ystävänsä, viinipuun ja viikunapuun alle.

4:1 Ja Herran enkeli, joka puhutteli minua, palasi ja herätti minut, niinkuin joku herätetään
unestansa.
4:2 Ja hän sanoi minulle: Mitä sinä näet? Minä vastasin: Minä näen, katso: lampunjalka,
kokonansa kultaa, ja sen yläpuolella sen öljyastia, ja lampunjalassa sen seitsemän
lamppua, ja seitsemän öljyputkea lamppuihin, jotka ovat siinä ylimpänä.
4:3 Ja kaksi öljypuuta sen ääressä, toinen öljyastian oikealla, toinen vasemmalla puolella.
4:4 Minä lausuin ja sanoin näin enkelille, joka puhutteli minua: Mitä nämä ovat, Herra?
4:5 Niin enkeli, joka puhutteli minua, vastasi ja sanoi minulle: Etkö tiedä, mitä ne ovat?
Minä sanoin: En, Herra.
4:6 Ja hän lausui ja sanoi minulle näin: Tämä on Herran sana Serubbaabelille, näin
kuuluva: Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot.
4:7 Mikä olet sinä, suuri vuori, Serubbaabelin edessä? Lakeudeksi sinä! Hän on paneva
paikoillensa huippukiven huutojen kaikuessa: Suosio, suosio sille!
4:8 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
4:9 Serubbaabelin kädet ovat tämän temppelin perustaneet, ja hänen kätensä sen
valmiiksi saattavat. Ja sinä tulet tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut teidän
luoksenne.
4:10 Sillä kuka pitää halpana pienten alkujen päivän, kun nuo seitsemän Herran silmää,
jotka tarkastavat koko maata, iloitsevat nähdessään luotilangan Serubbaabelin kädessä?
4:11 Ja minä lausuin ja sanoin hänelle: Mitä ovat nämä kaksi öljypuuta lampunjalan
oikealla ja vasemmalla puolella?
4:12 Sitten minä toistamiseen lausuin ja sanoin hänelle: Mitä ovat nuo kaksi öljypuun
terttua kahden kultaisen putken kohdalla, jotka vuodattavat sisästänsä öljynkultaa?
4:13 Niin hän sanoi minulle näin: Etkö tiedä, mitä ne ovat? Minä vastasin: En, Herra.
4:14 Hän sanoi: Nämä ovat ne molemmat öljyllä voidellut, jotka seisovat kaiken maan
Herran edessä.
5:1 Minä nostin jälleen silmäni, ja katso: oli lentävä kirjakäärö.
5:2 Ja hän sanoi minulle: Mitä sinä näet? Minä vastasin: Minä näen lentävän kirjakäärön,
kahtakymmentä kyynärää pitkän ja kymmentä kyynärää leveän.
5:3 Hän sanoi minulle: Tämä on kirous, joka käy yli kaiken maan. Sillä tämän kirouksen
mukaisesti siitä puhdistetaan pois jokainen varas, ja jokainen vannoskelija puhdistetaan
siitä pois.
5:4 Minä lasken sen irti, sanoo Herra Sebaot, ja se menee varkaan kotiin ja sen kotiin,
joka vannoo väärin minun nimeeni. Se jää sisälle hänen kotiinsa ja kalvaa sen loppuun
asti, sekä sen puut että sen kivet.
5:5 Sitten enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle ja sanoi minulle: Nosta silmäsi ja
katso: mikä tuo on, joka lähtee liikkeelle?
5:6 Minä sanoin: Mikä se sitten on? Ja hän vastasi: Tämä on eefa-mitta, joka lähtee
liikkeelle. Ja hän sanoi: Tämän näköisiä ne ovat koko maan päällä;
5:7 ja katso, lyijykansi kohosi, ja siinä istui eräs nainen eefa-mitan sisällä.
5:8 Ja hän sanoi: Tämä on jumalattomuus. Ja hän paiskasi hänet sisälle eefa-mittaan ja
paiskasi lyijypainon sen suulle.
5:9 Ja kun minä nostin silmäni, näin minä, katso, kaksi naista lähtevän liikkeelle, ja niillä
oli tuulta siivissään, ja niiden siivet olivat kuin haikaran siivet; ja ne kantoivat eefa-mittaa
taivaan ja maan välitse.
5:10 Niin minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: Mihin ne kuljettavat eefa-mittaa?
5:11 Ja hän vastasi minulle: Ne menevät rakentamaan hänelle huonetta Sinearin maahan.
Ja kun se on valmis, lasketaan hänet sinne paikoillensa.

5:14 Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;
5:15 eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa
kaikille huoneessa oleville.
5:16 Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät
tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.
5:17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut
kumoamaan, vaan täyttämään.

4:21 Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen
alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi?
4:22 Sillä ei mikään ole salattua muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä
muuta varten, kuin tullakseen julki.

8:16 Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan panee
sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.
8:17 Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja
joudu päivän valoon.

11:33 Ei kukaan, joka sytyttää lampun, pane sitä kätköön eikä vakan alle, vaan panee sen
lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.
11:34 Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, on koko sinun ruumiisi
valaistu, mutta kun se on viallinen, on myös sinun ruumiisi pimeä.
11:35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.
11:36 Jos siis koko sinun ruumiisi on valoisa eikä miltään osaltaan pimeä, on se oleva
kokonaan valoisa, niinkuin lampun valaistessa sinua kirkkaalla loisteellaan."

18:3 Niin Juudas otti sotilasjoukon sekä ylipappien ja fariseusten palvelijoita ja tuli sinne
soihdut ja lamput ja aseet mukanaan.

9:1 Olihan tosin ensimmäiselläkin liitolla jumalanpalvelussäännöt ja maallinen pyhäkkö.
9:2 Sillä maja oli valmistettu niin, että siinä oli etumainen maja, jossa oli sekä lampunjalka
että pöytä ja näkyleivät, ja sen nimi on "pyhä."
9:3 Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on "kaikkeinpyhin";
9:4 siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa
säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut,
9:5 ja arkin päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta. Mutta näistä nyt ei ole
syytä puhua kustakin erikseen.

1:19 Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä
vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja
kointähti koittaa teidän sydämissänne.

1:12 Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin
seitsemän kultaista lampunjalkaa,
1:13 ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja
rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn.
1:14 Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja
hänen silmänsä niinkuin tulen liekki;
1:15 hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä
oli niinkuin paljojen vetten pauhina.
1:16 Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti
kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä
terältä paistaa.
1:17 Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja
hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja
viimeinen,
1:18 ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla
on kuoleman ja tuonelan avaimet.
1:19 Kirjoita siis, mitä olet nähnyt ja mikä nyt on ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
1:20 Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden
seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden
seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän
seurakuntaa."

2:1 "Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, joka pitää niitä seitsemää
tähteä oikeassa kädessään, hän, joka käyskelee niiden seitsemän kultaisen lampunjalan
keskellä:
2:2 Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää;
sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut
heidät valhettelijoiksi;
2:3 ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden,
etkä ole uupunut.
2:4 Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.
2:5 Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja;
mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan,
ellet tee parannusta.
2:6 Mutta se sinulla on, että sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan.
2:7 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä
annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.'
2:8 Ja Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, joka
kuoli ja virkosi elämään:
2:9 Minä tiedän sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi - sinä olet kuitenkin rikas - ja mitä pilkkaa
sinä kärsit niiltä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan ovat saatanan
synagooga.
2:10 Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä
vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa
kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän
kruunun.
2:11 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei
toinen kuolema vahingoita.'
2:12 Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on se
kaksiteräinen, terävä miekka:
2:13 Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät
minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas,
minun todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu.
2:14 Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni
Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen,
että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat.
2:15 Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista.
2:16 Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi pian ja sodin heitä
vastaan suuni miekalla.
2:17 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sille, joka voittaa, minä
annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden
nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja.'
2:18 Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät
niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski:
2:19 Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kärsivällisyytesi ja
että sinun viimeiset tekosi ovat useammat kuin ensimmäiset.
2:20 Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka
sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan
haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua.
2:21 Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo
parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.
2:22 Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät
huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen
teoistansa;
2:23 ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että
minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne
mukaan.
2:24 Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette
ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane
teidän päällenne muuta kuormaa;
2:25 pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen.
2:26 Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan
hallita pakanoita,
2:27 ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään -
niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain -
2:28 ja minä annan hänelle kointähden.
2:29 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'"

3:1 "Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan
seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi,
että elät, mutta sinä olet kuollut.
3:2 Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan;
sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä.
3:3 Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo,
niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.
3:4 Kuitenkin on sinulla Sardeessa muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet
vaatteitaan, ja he saavat käyskennellä minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat
siihen arvolliset.
3:5 Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen
nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen
enkeliensä edessä.
3:6 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'
3:7 Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on
Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa:
3:8 Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi
sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun
sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.
3:9 Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa
juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he
tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan.
3:10 Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan
sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin
koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.
3:11 Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.
3:12 Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää
lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen,
sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman
uuden nimeni.
3:13 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'
3:14 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Amen, se uskollinen ja
totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
3:15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai
palava!
3:16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut
suustani ulos.
3:17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä
tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
3:18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja
valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta
voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
3:19 Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja
tee parannus.
3:20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven,
niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun
kanssani.
3:21 Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen
voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.
3:22 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'"

4:1 Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka
minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: "Nouse ylös tänne, niin minä
näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva."
4:2 Ja kohta minä olin hengessä. Ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella oli
istuja.
4:3 Ja istuja oli näöltänsä jaspis- ja sardionkiven kaltainen; ja valtaistuimen ympärillä oli
taivaankaari, näöltänsä smaragdin kaltainen.
4:4 Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla
istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä
kultaiset kruunut.
4:5 Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä
paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä.
4:6 Ja valtaistuimen edessä oli ikäänkuin lasinen meri, kristallin näköinen; ja valtaistuimen
keskellä ja valtaistuimen ympärillä oli neljä olentoa, edestä ja takaa silmiä täynnä.
4:7 Ja ensimmäinen olento oli leijonan näköinen, ja toinen olento nuoren härän näköinen,
ja kolmannella olennolla oli ikäänkuin ihmisen kasvot, ja neljäs olento oli lentävän kotkan
näköinen.
4:8 Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä
täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: "Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala,
Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on."
4:9 Ja niin usein kuin olennot antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka
valtaistuimella istuu, joka elää aina ja iankaikkisesti,
4:10 lankeavat ne kaksikymmentä neljä vanhinta hänen eteensä, joka valtaistuimella istuu,
ja kumartaen rukoilevat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti, ja heittävät kruununsa
valtaistuimen eteen sanoen:
4:11 "Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen
ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja
ovat luodut."

5:1 Ja minä näin valtaistuimella-istuvan oikeassa kädessä kirjakäärön, sisältä ja päältä
täyteen kirjoitetun, seitsemällä sinetillä suljetun.
5:2 Ja minä näin väkevän enkelin, joka suurella äänellä kuulutti: "Kuka on arvollinen
avaamaan tämän kirjan ja murtamaan sen sinetit?"
5:3 Eikä kukaan taivaassa eikä maan päällä eikä maan alla voinut avata kirjaa eikä katsoa
siihen.
5:4 Ja minä itkin kovin sitä, ettei ketään havaittu arvolliseksi avaamaan kirjaa eikä
katsomaan siihen.
5:5 Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: "Älä itke; katso, jalopeura Juudan sukukunnasta,
Daavidin juurivesa, on voittanut, niin että hän voi avata kirjan ja sen seitsemän sinettiä."
5:6 Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi
Karitsa, ikäänkuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne
seitsemän Jumalan henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan.
5:7 Ja se tuli ja otti kirjan valtaistuimella-istuvan oikeasta kädestä.
5:8 Ja kun se oli ottanut kirjan, niin ne neljä olentoa ja kaksikymmentä neljä vanhinta
lankesivat Karitsan eteen, ja heillä oli kantele kullakin, ja heillä oli kultaiset maljat täynnä
suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukoukset,
5:9 ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: "Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja
avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle
ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista
5:10 ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat
hallitsemaan maan päällä."
5:11 Ja minä näin, ja minä kuulin monien enkelien äänen valtaistuimen ja olentojen ja
vanhinten ympäriltä, ja heidän lukunsa oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja
tuhat kertaa tuhat,
5:12 ja he sanoivat suurella äänellä: "Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan
voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen."
5:13 Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren
päällä, ja kaikkien niissä olevain minä kuulin sanovan: "Hänelle, joka valtaistuimella istuu,
ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!"
5:14 Ja ne neljä olentoa sanoivat: "Amen", ja vanhimmat lankesivat kasvoilleen ja
kumartaen rukoilivat.
6:1 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden
niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: "Tule!"
6:2 Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle
annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan.
6:3 Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: "Tule!"
6:4 Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa
pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.
6:5 Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan:
"Tule!" Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään
vaaka.
6:6 Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta
nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä
äläkä viiniä."
6:7 Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon äänen sanovan:
"Tule!"
6:8 Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja
Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata,
annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.
6:9 Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat
surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
6:10 Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias,
siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"
6:11 Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän
aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja
veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.
6:12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja
aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin
vereksi,
6:13 ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun
suuri tuuli sitä pudistaa,
6:14 ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret
siirtyivät sijoiltansa.
6:15 Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja
vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin
6:16 ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät
hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!
6:17 Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"
7:1 Sen jälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni
maan neljää tuulta, ettei mikään tuuli pääsisi puhaltamaan maan päälle eikä meren päälle
eikä yhteenkään puuhun.
7:2 Ja minä näin erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän
Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta
vahingoittaa maata ja merta,
7:3 ja sanoi: "Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me
olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan."
7:4 Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä
kaikista Israelin lasten sukukunnista:
7:5 Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä, Ruubenin sukukunnasta
kaksitoista tuhatta, Gaadin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
7:6 Asserin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Naftalin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Manassen sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
7:7 Simeonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Leevin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Isaskarin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
7:8 Sebulonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Joosefin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Benjaminin sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä.
7:9 Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea,
kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat
valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli
palmut käsissään,
7:10 ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka
valtaistuimella istuu, ja Karitsalta."
7:11 Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon
ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa,
7:12 sanoen: "Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys
meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!"
7:13 Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin
vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?"
7:14 Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen." Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat
ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet
ne Karitsan veressä.
7:15 Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt
hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän
ylitsensä.
7:16 Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään
helle,
7:17 sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät
elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä."
8:1 Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin
puoli hetkeä.
8:2 Ja minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin
seitsemän pasunaa.
8:3 Ja tuli eräs muu enkeli ja asettui alttarin ääreen pitäen kultaista suitsutusastiaa, ja
hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantavaksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle
alttarille, joka oli valtaistuimen edessä.
8:4 Ja suitsukkeiden savu nousi pyhien rukousten kanssa enkelin kädestä Jumalan eteen.
8:5 Ja enkeli otti suitsutusastian ja täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle; silloin
syntyi ukkosenjylinää ja ääniä ja salamoita ja maanjäristystä.
8:6 Ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän pasunaa, hankkiutuivat puhaltamaan
pasunoihin.
8:7 Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja,
ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki
vihanta ruoho paloi.
8:8 Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava
vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi,
8:9 ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja kolmas osa
laivoista hukkui.
8:10 Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin
tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin.
8:11 Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja paljon
ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli karvaaksi käynyt.
8:12 Ja neljäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kolmas osa auringosta ja kolmas osa kuusta ja
kolmas osa tähdistä lyötiin vitsauksella, niin että kolmas osa niistä pimeni ja päivä
kolmannelta osaltaan oli valoton, ja niin myös yö.
8:13 Ja minä näin, ja minä kuulin kotkan, joka lensi keskitaivaalla, sanovan suurella
äänellä: "Voi, voi, voi maan päällä asuvaisia niiden jäljellä olevain pasunain äänten tähden,
joihin kolmen enkelin vielä on määrä puhaltaa!"
9:1 Ja viides enkeli puhalsi pasunaan; niin minä näin tähden, taivaasta maan päälle
pudonneen, ja sille annettiin syvyyden kaivon avain;
9:2 ja se avasi syvyyden kaivon, ja kaivosta nousi savu, niinkuin savu suuresta pätsistä, ja
kaivon savu pimitti auringon ja ilman.
9:3 Ja savusta lähti heinäsirkkoja maan päälle, ja niille annettiin valta, niinkuin maan
skorpioneilla on valta;
9:4 ja niille sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa maan ruohoa eikä mitään vihantaa eikä
yhtään puuta, vaan ainoastaan niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan.
9:5 Ja niille annettiin valta vaivata heitä viisi kuukautta, vaan ei tappaa heitä; ja ne
vaivasivat, niinkuin vaivaa skorpioni, kun se ihmistä pistää.
9:6 Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä; he haluavat kuolla, mutta
kuolema pakenee heitä.
9:7 Ja heinäsirkat olivat sotaan varustettujen hevosten kaltaiset, ja niillä oli päässään
ikäänkuin seppeleet, kullan näköiset, ja niiden kasvot olivat ikäänkuin ihmisten kasvot;
9:8 ja niillä oli hiukset niinkuin naisten hiukset, ja niiden hampaat olivat niinkuin leijonain
hampaat.
9:9 Ja niillä oli haarniskat ikäänkuin rautahaarniskat, ja niiden siipien kohina oli kuin
sotavaunujen ryske monien hevosten kiitäessä taisteluun.
9:10 Ja niillä oli pyrstöt niinkuin skorpioneilla ja pistimet, ja pyrstöissänsä niillä oli voima
vahingoittaa ihmisiä viisi kuukautta.
9:11 Niillä oli kuninkaanaan syvyyden enkeli, jonka nimi hebreaksi on Abaddon ja kreikaksi
Apollyon.
9:12 Ensimmäinen "voi!" on mennyt; katso, tulee vielä kaksi "voi!"-huutoa tämän jälkeen.
9:13 Ja kuudes enkeli puhalsi pasunaan; niin minä kuulin äänen tulevan kultaisen alttarin
neljästä sarvesta, Jumalan edestä,
9:14 ja se sanoi kuudennelle enkelille, jolla oli pasuna: "Päästä ne neljä enkeliä, jotka ovat
sidottuina suuren Eufrat-virran varrella."
9:15 Silloin päästettiin ne neljä enkeliä, jotka hetkelleen, päivälleen, kuukaudelleen ja
vuodelleen olivat valmiina tappamaan kolmannen osan ihmisistä.
9:16 Ja ratsuväen joukkojen luku oli kaksikymmentä tuhatta kertaa kymmenen tuhatta;
minä kuulin niiden luvun.
9:17 Ja tämänkaltaisilta minusta näyttivät hevoset ja niiden selässä istujat näyssä:
ratsastajilla oli tulipunaiset ja tummansinervät ja tulikivenkeltaiset haarniskat; ja hevosten
päät olivat kuin leijonain päät, ja niiden suusta lähti tuli ja savu ja tulikivi.
9:18 Näistä kolmesta vitsauksesta sai kolmas osa ihmisiä surmansa: tulesta ja savusta ja
tulikivestä, jotka lähtivät niiden suusta.
9:19 Sillä hevosten voima oli niiden suussa ja niiden hännässä; niiden hännät näet olivat
käärmeitten kaltaiset, ja niissä oli päät, joilla ne vahingoittavat.
9:20 Ja jäljelle jääneet ihmiset, ne, joita ei tapettu näillä vitsauksilla, eivät tehneet
parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet kumartamasta riivaajia ja kultaisia
ja hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia epäjumalankuvia, jotka eivät voi nähdä eikä
kuulla eikä kävellä.
9:21 He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä
varkauksistaan.
10:1 Ja minä näin erään toisen, väkevän enkelin tulevan alas taivaasta; hänen verhonaan
oli pilvi, ja taivaankaari oli hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko,
ja hänen jalkansa niinkuin tulipatsaat,
10:2 ja hänellä oli kädessään avattu kirjanen. Ja hän laski oikean jalkansa meren päälle ja
vasemman maan päälle
10:3 ja huusi suurella äänellä, niinkuin leijona ärjyy; ja kun hän huusi, antoivat ne
seitsemän ukkosenjylinää ääntensä puhua.
10:4 Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, yritin minä kirjoittaa, mutta
minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Pane sinetin taakse, mitä ne seitsemän
ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita."
10:5 Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean
kätensä taivasta kohti
10:6 ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut
taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole
oleva aikaa,
10:7 vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen
puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan,
jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.
10:8 Ja sen äänen, jonka minä olin kuullut taivaasta, kuulin taas puhuvan minulle ja
sanovan: "Mene ja ota tuo avattu kirjakäärö, joka on meren ja maan päällä seisovan
enkelin kädessä."
10:9 Ja minä menin enkelin tykö ja pyysin, että hän antaisi minulle sen kirjasen. Ja hän
sanoi minulle: "Ota ja syö se; se on karvasteleva vatsassasi, mutta suussasi se on oleva
makea kuin hunaja."
10:10 Niin minä otin kirjasen enkelin kädestä ja söin sen; se oli minun suussani makea
kuin hunaja; mutta sen syötyäni minun vatsaani karvasteli.
10:11 Ja minulle sanottiin: "Sinun tulee taas profetoida monista kansoista ja
kansanheimoista ja kielistä ja kuninkaista."
11:1 Ja minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko ja sanottiin: "Nouse ja mittaa Jumalan
temppeli ja alttari ja ne, jotka siinä kumartaen rukoilevat.
11:2 Mutta temppelin ulkopuolella oleva esikartano erota pois, äläkä sitä mittaa, sillä se on
annettu pakanakansoille; ja he tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta.
11:3 Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida
tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan."
11:4 Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran
edessä.
11:5 Ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, lähtee tuli heidän suustaan ja kuluttaa heidän
vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, on hän saava surmansa sillä tavalla.
11:6 Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei sadetta tule heidän profetoimisensa päivinä, ja
heillä on valta muuttaa vedet vereksi ja lyödä maata kaikkinaisilla vitsauksilla, niin usein
kuin tahtovat.
11:7 Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä,
käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät.
11:8 Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen
kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin.
11:9 Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän
ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä salli, että heidän ruumiinsa pannaan hautaan.
11:10 Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja
lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan
päällä asuvat.
11:11 Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja
he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät.
11:12 Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: "Nouskaa tänne!" Niin he
nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.
11:13 Ja sillä hetkellä tapahtui suuri maanjäristys, ja kymmenes osa kaupunkia kukistui, ja
maanjäristyksessä sai surmansa seitsemäntuhatta henkeä, ja muut peljästyivät ja antoivat
taivaan Jumalalle kunnian.
11:14 Toinen "voi!" on mennyt; katso, kolmas "voi!" tulee pian.
11:15 Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka
sanoivat: "Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja
hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti."
11:16 Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta, jotka istuivat valtaistuimillaan Jumalan edessä,
lankesivat kasvoillensa ja kumartaen rukoilivat Jumalaa,
11:17 sanoen: "Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä,
että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen.
11:18 Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika
tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka
sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat."
11:19 Ja Jumalan temppeli taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi hänen
temppelissään, ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää ja maanjäristystä ja suuria
rakeita.
12:1 Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa
alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.
12:2 Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.
12:3 Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli
seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;
12:4 ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle.
Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa,
kun hän sen synnyttäisi.
12:5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella
valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.
12:6 Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä
elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.
12:7 Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja
lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,
12:8 mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.
12:9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko
maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.
12:10 Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: "Nyt on tullut pelastus ja voima ja
meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme
syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.
12:11 Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta,
eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti.
12:12 Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä
perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että
hänellä on vähän aikaa!"
12:13 Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa,
joka oli poikalapsen synnyttänyt.
12:14 Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä
erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa
käärmeen näkyvistä.
12:15 Ja käärme syöksi kidastansa vaimon jälkeen vettä niinkuin virran, saattaakseen
hänet virran vietäväksi.
12:16 Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli
syössyt kidastansa.
12:17 Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä
vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.
12:18 Ja se asettui seisomaan meren hiekalle.
13:1 Ja minä näin pedon nousevan merestä; sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän
päätä, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä.
13:2 Ja peto, jonka minä näin, oli leopardin näköinen, ja sen jalat ikäänkuin karhun, ja sen
kita niinkuin leijonan kita. Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren
vallan.
13:3 Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikäänkuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen
kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa.
13:4 Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja
kumarsivat petoa sanoen: "Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?"
13:5 Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta
tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta.
13:6 Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen
majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat.
13:7 Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan
annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.
13:8 Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu
teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.
13:9 Jos kenellä on korva, hän kuulkoon.
13:10 Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa,
hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.
13:11 Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin
karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme.
13:12 Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja
siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani.
13:13 Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan
ihmisten nähden.
13:14 Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon
nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli
miekanhaava ja joka virkosi.
13:15 Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi
aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.
13:16 Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat,
panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa,
13:17 ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai
sen nimen luku.
13:18 Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen
luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.
14:1 Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan sata
neljäkymmentä neljä tuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä
nimi.
14:2 Ja minä kuulin äänen taivaasta ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin
suuren ukkosenjylinän, ja ääni, jonka minä kuulin, oli ikäänkuin kanteleensoittajain, kun he
kanteleitaan soittavat.
14:3 Ja he veisasivat uutta virttä valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten
edessä; eikä kukaan voinut oppia sitä virttä, paitsi ne sata neljäkymmentä neljä tuhatta,
jotka ovat ostetut maasta.
14:4 Nämä ovat ne, jotka eivät ole saastuttaneet itseään naisten kanssa; sillä he ovat
niinkuin neitsyet. Nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee. Nämä
ovat ostetut ihmisistä esikoiseksi Jumalalle ja Karitsalle,
14:5 eikä heidän suussaan ole valhetta havaittu; he ovat tahrattomat.
14:6 Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen
evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille
ja kielille ja kansoille.
14:7 Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä
hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja
meren ja vetten lähteet."
14:8 Ja seurasi vielä toinen enkeli, joka sanoi: "Kukistunut, kukistunut on se suuri
Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat."
14:9 Ja heitä seurasi vielä kolmas enkeli, joka sanoi suurella äänellä: "Jos joku kumartaa
petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä,
14:10 niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu
hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien
edessä ja Karitsan edessä.
14:11 Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa
päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka
ottaa sen nimen merkin.
14:12 Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen
uskon.
14:13 Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka
Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti - sanoo Henki - he saavat levätä vaivoistansa, sillä
heidän tekonsa seuraavat heitä."
14:14 Ja minä näin, ja katso: valkoinen pilvi, ja pilvellä istui Ihmisen Pojan muotoinen,
päässänsä kultainen kruunu ja kädessänsä terävä sirppi.
14:15 Ja temppelistä tuli eräs toinen enkeli huutaen suurella äänellä pilvellä istuvalle:
"Lähetä sirppisi ja leikkaa, sillä leikkuuaika on tullut, ja maan elo on kypsynyt."
14:16 Ja pilvellä istuva heitti sirppinsä maan päälle, ja maa tuli leikatuksi.
14:17 Ja taivaan temppelistä lähti eräs toinen enkeli, ja hänelläkin oli terävä sirppi.
14:18 Ja alttarista lähti vielä toinen enkeli, jolla oli tuli vallassaan, ja hän huusi suurella
äänellä sille, jolla oli se terävä sirppi, sanoen: "Lähetä terävä sirppisi ja korjaa tertut maan
viinipuusta, sillä sen rypäleet ovat kypsyneet."
14:19 Ja enkeli heitti sirppinsä alas maahan ja korjasi maan viinipuun hedelmät ja heitti ne
Jumalan vihan suureen kuurnaan.
14:20 Ja kuurna poljettiin kaupungin ulkopuolella, ja kuurnasta kuohui veri hevosten
kuolaimiin asti, tuhannen kuudensadan vakomitan päähän.
15:1 Ja minä näin toisen tunnusmerkin taivaassa, suuren ja ihmeellisen: seitsemän
enkeliä, joilla oli seitsemän viimeistä vitsausta, sillä niissä Jumalan viha täyttyy.
15:2 Ja minä näin ikäänkuin lasisen meren, tulella sekoitetun, ja niiden, jotka olivat
saaneet voiton pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta, seisovan sillä lasisella
merellä, ja heillä oli Jumalan kanteleet.
15:3 Ja he veisasivat Mooseksen, Jumalan palvelijan, virttä ja Karitsan virttä, sanoen:
"Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias; vanhurskaat ja totiset
ovat sinun tiesi, sinä kansojen kuningas.
15:4 Kuka ei pelkäisi, Herra, ja ylistäisi sinun nimeäsi? Sillä sinä yksin olet Pyhä; sillä kaikki
kansat tulevat ja kumartavat sinua, koska sinun vanhurskaat tuomiosi ovat julki tulleet."
15:5 Ja sen jälkeen minä näin: todistuksen majan temppeli taivaassa avattiin;
15:6 ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän vitsausta, lähtivät temppelistä,
puettuina puhtaisiin, hohtaviin pellavavaatteisiin ja rinnoilta vyötettyinä kultaisilla vöillä.
15:7 Ja yksi niistä neljästä olennosta antoi niille seitsemälle enkelille seitsemän kultaista
maljaa, täynnä Jumalan vihaa, hänen, joka elää aina ja iankaikkisesti.
15:8 Ja temppeli tuli savua täyteen Jumalan kirkkaudesta ja hänen voimastansa, eikä
kukaan voinut mennä sisälle temppeliin, ennenkuin niiden seitsemän enkelin seitsemän
vitsausta oli käynyt täytäntöön.
16:1 Ja minä kuulin suuren äänen temppelistä sanovan niille seitsemälle enkelille: "Menkää
ja vuodattakaa ne seitsemän Jumalan vihan maljaa maan päälle."
16:2 Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä
paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa.
16:3 Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen, ja se tuli vereksi, ikäänkuin kuolleen
vereksi, ja jokainen elävä olento kuoli, mitä meressä oli.
16:4 Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne tulivat vereksi.
16:5 Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: "Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit,
sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut.
16:6 Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille
juoda; sen he ovat ansainneet."
16:7 Ja minä kuulin alttarin sanovan: "Totisesti, Herra Jumala, Kaikkivaltias, totiset ja
vanhurskaat ovat sinun tuomiosi."
16:8 Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä
tulella.
16:9 Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on
vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet
hänelle kunnian.
16:10 Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon valtaistuimelle, ja sen valtakunta pimeni; ja
he pureskelivat kielensä rikki tuskissansa
16:11 ja pilkkasivat taivaan Jumalaa tuskiensa ja paiseittensa tähden, mutta eivät tehneet
parannusta teoistansa.
16:12 Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että
tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille.
16:13 Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta
lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista.
16:14 Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin
kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.
16:15 - Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa
vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi! -
16:16 Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmagedon.
16:17 Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan, ja temppelistä, valtaistuimelta, lähti
suuri ääni, joka sanoi: "Se on tapahtunut."
16:18 Ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää; ja tuli suuri maanjäristys, niin ankara ja
suuri maanjäristys, ettei sen vertaista ole ollut siitä asti, kuin ihmisiä on ollut maan päällä.
16:19 Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit kukistuivat. Ja se
suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä, niin että hän antoi sille vihansa kiivauden
viinimaljan.
16:20 Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria enää ollut.
16:21 Ja suuria rakeita, leiviskän painoisia, satoi taivaasta ihmisten päälle; ja ihmiset
pilkkasivat Jumalaa raesateen vitsauksen tähden, sillä se vitsaus oli ylen suuri.
17:1 Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui
minulle sanoen: "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen
vetten päällä,
17:2 hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka
haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet."
17:3 Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvan
helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän
päätä ja kymmenen sarvea.
17:4 Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja
helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen
haureutensa riettauksia.
17:5 Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja
kauhistuksien äiti."
17:6 Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain
verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.
17:7 Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden
ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen
sarvea.
17:8 Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja
menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut
elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon,
että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva.
17:9 Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta,
joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös seitsemän kuningasta;
17:10 heistä on viisi kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, pitää
hänen vähän aikaa pysymän.
17:11 Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista
seitsemästä, ja menee kadotukseen.
17:12 Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät
vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi
pedon kanssa.
17:13 Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle.
17:14 He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain
Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen
kanssansa."
17:15 Ja hän sanoi minulle: "Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu, ovat kansoja
ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä.
17:16 Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat
hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa.
17:17 Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa,
yksimielisesti, ja antavat kuninkuutensa pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät.
17:18 Ja nainen, jonka sinä näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten
kuninkuus."
18:1 Sen jälkeen minä näin tulevan taivaasta alas erään toisen enkelin, jolla oli suuri valta,
ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.
18:2 Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja
tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien
saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi.
18:3 Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat
ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen
hekumansa runsaudesta."
18:4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun
kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen
vitsauksistansa.
18:5 Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen
rikoksensa.
18:6 Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle
kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te
hänelle kaksin verroin.

18:7 Niin paljon kuin hän on itselleen kunniaa ja hekumaa hankkinut, niin paljon antakaa
hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: 'Minä istun kuningattarena enkä
ole leski enkä ole surua näkevä',
18:8 sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja
hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut."
18:9 Ja maanpiirin kuninkaat, jotka hänen kanssansa ovat haureutta harjoittaneet ja
hekumallisesti eläneet, itkevät ja parkuvat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun;
18:10 he seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa ja sanovat: "Voi, voi sinua, Babylon,
sinä suuri kaupunki, sinä vahva kaupunki, sillä sinun tuomiosi tuli yhdessä hetkessä!"
18:11 Ja maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän
tavaraansa,
18:12 kaupaksi tuotua kultaa ja hopeata ja jalokiviä ja helmiä ja pellavakangasta ja
purppuraa ja silkkiä ja helakanpunaa ja kaikkinaista hajupuuta ja kaikenlaisia norsunluuesineitä
ja kaikenlaisia kalleimmasta puusta ja vaskesta ja raudasta ja marmorista tehtyjä
esineitä,
18:13 ja kanelia ja hiusvoidetta ja suitsuketta ja hajuvoidetta ja suitsutuspihkaa ja viiniä ja
öljyä ja lestyjä jauhoja ja viljaa ja karjaa ja lampaita ja hevosia ja vaunuja ja orjia ja
ihmissieluja.
18:14 Ja hedelmät, joita sinun sielusi himoitsi, ovat sinulta menneet, ja kaikki kalleutesi ja
komeutesi ovat sinulta hävinneet, eikä niitä enää koskaan löydetä.
18:15 Niiden kauppiaat, ne, jotka rikastuivat tästä kaupungista, seisovat loitolla kauhistuen
hänen vaivaansa, itkien ja surren,
18:16 ja sanovat: "Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaan ja purppuraan
ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun semmoinen rikkaus
yhdessä hetkessä tuhoutui!"
18:17 Ja kaikki laivurit ja kaikki rannikkopurjehtijat ja merimiehet ja kaikki merenkulkijat
seisoivat loitolla
18:18 ja huusivat nähdessään hänen palonsa savun ja sanoivat: "Mikä on tämän suuren
kaupungin vertainen?"
18:19 Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja surren ja sanoivat: "Voi, voi
sitä suurta kaupunkia, jonka kalleuksista rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä, kun se
yhdessä hetkessä tuhoutui!"
18:20 Riemuitse hänestä, taivas, ja te pyhät ja apostolit ja profeetat; sillä Jumala on hänet
tuominnut ja kostanut hänelle teidän tuomionne.
18:21 Ja väkevä enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen
sanoen: "Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä."
18:22 Ei kuulla sinussa enää kanteleensoittajain ja laulajain, huilun- ja torvensoittajain
ääntä; ei löydetä sinusta enää minkään ammatin taituria; ei kuulla sinussa enää myllyn
jyrinää;
18:23 ei loista sinussa enää lampun valo; ei kuulla sinussa enää huutoa yljälle eikä huutoa
morsiamelle; sillä sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, ja sinun velhoutesi villitsi kaikki
kansat;
18:24 ja hänestä on löydetty profeettain ja pyhien veri ja kaikkien veri, jotka maan päällä
ovat tapetut.
19:1 Sen jälkeen minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden suuren äänen taivaassa
sanovan: "Halleluja! Pelastus ja kunnia ja voima on Jumalan, meidän Jumalamme.
19:2 Sillä totiset ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa; sillä hän on tuominnut sen suuren
porton, joka turmeli maan haureudellaan, ja on kostanut ja on vaatinut hänen kädestänsä
palvelijainsa veren."
19:3 Ja he sanoivat toistamiseen: "Halleluja!" Ja hänen savunsa nousee aina ja
iankaikkisesti.
19:4 Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen
rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"
19:5 Ja valtaistuimelta lähti ääni, joka sanoi: "Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki hänen
palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret."
19:6 Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten
pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: "Halleluja! Sillä Herra, meidän
Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen.
19:7 Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät
ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.
19:8 Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen: se liina on
pyhien vanhurskautus."
19:9 Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!"
Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat."
19:10 Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta
hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija,
niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus
on profetian henki."
19:11 Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä
istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
19:12 Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua,
ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse,
19:13 ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on
Jumalan Sana.
19:14 Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina
valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.
19:15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on
kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden
viinikuurnan.
19:16 Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: "Kuningasten Kuningas ja
herrain Herra."
19:17 Ja minä näin enkelin seisovan auringossa, ja hän huusi suurella äänellä sanoen
kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: "Tulkaa, kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle
19:18 syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten
sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että
suurten."
19:19 Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina
sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan.
19:20 Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt
ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka
olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka
tulikiveä palaa.
19:21 Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen
suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.
20:1 Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet
kädessään.
20:2 Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja
sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi
20:3 ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän
enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen
hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa.
20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä
näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja
niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä
otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen
vuotta.
20:5 Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun
kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.
20:6 Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei
toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja
hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.
20:7 Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan,
20:8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia,
kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.
20:9 Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun
kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.
20:10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja
väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.
20:11 Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja
taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt.
20:12 Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat
avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella,
mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.
20:13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne
kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen
järvi.
20:15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.
21:1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen
maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
21:2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta
Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
21:3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten
keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse
on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
21:4 ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää
oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on
mennyt."
21:5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki." Ja hän sanoi:
"Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet."
21:6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan
janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
21:7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva
minun poikani.
21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja
velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka
tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
21:9 Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä
seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä näytän
sinulle morsiamen, Karitsan vaimon."
21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän
kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,
21:11 ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen,
niinkuin kristallinkirkas jaspiskivi;
21:12 siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista
enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan
nimet;
21:13 idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja
lännessä kolme porttia.
21:14 Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista
apostolin kaksitoista nimeä.
21:15 Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko, mitatakseen
kaupungin ja sen portit ja sen muurin.
21:16 Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän
mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja leveys
ja korkeus olivat yhtä suuret.
21:17 Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan
mukaan, joka on enkelin mitta.
21:18 Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan
lasin kaltaista.
21:19 Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalleilla kivillä;
ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi,
21:20 viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs
topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.
21:21 Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli yhdestä helmestä;
ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.
21:22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen
temppeli, ja Karitsa.
21:23 Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus
valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.
21:24 Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne
kunniansa.
21:25 Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole,
21:26 ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.
21:27 Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä
valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
22:1 Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi
Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
22:2 Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi
kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen
tervehtymiseksi.
22:3 Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva,
ja hänen palvelijansa palvelevat häntä
22:4 ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.
22:5 Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä
Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.
22:6 Ja hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat vakaat ja todet, ja Herra, profeettain henkien
Jumala, on lähettänyt enkelinsä näyttämään palvelijoilleen, mitä pian tapahtuman pitää.
22:7 Ja katso, minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa tämän kirjan ennustuksen sanoista
vaarin!"
22:8 Ja minä, Johannes, olen se, joka tämän kuulin ja näin. Ja kun olin sen kuullut ja
nähnyt, minä lankesin maahan kumartuakseni sen enkelin jalkojen eteen, joka tämän
minulle näytti.
22:9 Ja hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi,
profeettain, kanssapalvelija, ja niiden, jotka ottavat tämän kirjan sanoista vaarin;
kumartaen rukoile Jumalaa."
22:10 Ja hän sanoi minulle: "Älä lukitse tämän kirjan profetian sanoja; sillä aika on lähellä.
22:11 Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon
edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä,
pyhittyköön edelleen.
22:12 Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin
hänen tekojensa mukaan.
22:13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.
22:14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja
he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
22:15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja
epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.
22:16 Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen
Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."
22:17 Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka
janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.
22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee
niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat
kirjoitetut tähän kirjaan;
22:19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava
pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa
on kirjoitettu.
22:20 Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian." Amen, tule, Herra
Jeesus!
22:21 Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.